Kolesterolilääkityksen tarve on yksilöllinen ja riippuu monista tekijöistä. Tässä artikkelissa käydään läpi, milloin kolesterolilääkitys on tarpeen, mitä se tarkoittaa ja miten se vaikuttaa terveyteen.
Kolesterolin merkitys terveydelle
Kolesteroli on rasvamainen aine, jota tarvitaan solujen toimintaan ja hormonien tuotantoon. Se kulkee verenkierrossa lipoproteiinien, erityisesti LDL- ja HDL-kolesterolin, mukana. LDL-kolesteroli kuljettaa kolesterolia kudoksiin, kun taas HDL-kolesteroli kuljettaa sitä pois kudoksista.
Korkea LDL-kolesterolin määrä voi kuitenkin johtaa ateroskleroosiin, jossa verisuonten seinämiin kertyy rasvaa. Tämä voi johtaa sydän- ja verisuonitauteihin, kuten sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen. HDL-kolesterolin korkea määrä sen sijaan suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta.
Milloin kolesterolilääkitys on tarpeen?
Kolesterolilääkityksen tarve riippuu useista tekijöistä. Ensinnäkin, jos LDL-kolesterolin määrä on jatkuvasti korkea, lääkitys voi olla tarpeen. Toiseksi, jos henkilöllä on jo sydän- ja verisuonitauti tai suuri riski sairastua siihen, lääkitys voi olla tarpeen.
Myös perinnöllinen hyperkolesterolemia, jossa LDL-kolesterolin määrä on erittäin korkea jo nuorella iällä, voi vaatia lääkitystä. Lisäksi, jos elämäntapamuutokset, kuten ruokavalion ja liikunnan muutokset, eivät riitä alentamaan kolesterolia, lääkitys voi olla tarpeen.
LDL-kolesterolin määrän arviointi
LDL-kolesterolin määrä mitataan verikokeella. Yleensä tavoitearvo on alle 3 mmol/l, mutta henkilökohtainen tavoite voi olla matalampi, jos on suuri sydän- ja verisuonitautien riski.
Verikokeen tulokset, oireet ja muut riskitekijät, kuten tupakointi, korkea verenpaine ja diabetes, auttavat lääkäriä päättämään, onko lääkitys tarpeen.
Sydän- ja verisuonitautien riskin arviointi
Sydän- ja verisuonitautien riski arvioidaan usein SCORE-taulukon avulla, joka ottaa huomioon iän, sukupuolen, tupakoinnin, verenpaineen ja kolesterolin. Jos riski on suuri, lääkitys voi olla tarpeen.
Myös perinnöllinen taipumus sydän- ja verisuonitauteihin voi vaikuttaa lääkityksen tarpeeseen. Jos perheessä on esiintynyt sydäninfarkteja tai aivohalvauksia nuorella iällä, lääkitys voi olla tarpeen.
Kolesterolilääkityksen vaikutus
Kolesterolilääkkeet, kuten statiinit, alentavat LDL-kolesterolia ja vähentävät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Ne voivat myös parantaa HDL-kolesterolin määrää ja vähentää triglyseridien määrää.
Statiinit ovat yleensä hyvin siedettyjä, mutta niillä voi olla haittavaikutuksia, kuten lihaskipuja. Jos haittavaikutuksia ilmenee, lääkärin kanssa voidaan keskustella lääkityksen muutoksista.
Elämäntapamuutokset kolesterolilääkityksen tukena
Kolesterolilääkityksen lisäksi on tärkeää tehdä elämäntapamuutoksia. Terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin kohtuukäyttö voivat auttaa alentamaan kolesterolia ja vähentämään sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Erityisesti kasvisten, marjojen, hedelmien, täysjyväviljan, kalan ja kasviöljyjen käyttö voi auttaa alentamaan kolesterolia. Myös kuitupitoisten ruokien, kuten kauran ja pellavansiemenen, on todettu alentavan kolesterolia.
Seuranta ja lääkityksen arviointi
Kun kolesterolilääkitys on aloitettu, on tärkeää seurata kolesteroliarvoja säännöllisesti. Lääkityksen teho ja mahdolliset haittavaikutukset arvioidaan yleensä 1-3 kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta ja sen jälkeen vähintään kerran vuodessa.
On myös tärkeää muistaa, että kolesterolilääkitys ei korvaa elämäntapamuutoksia, vaan ne tukevat toisiaan. Jos elämäntapamuutokset eivät riitä tai lääkitys ei ole mahdollinen tai siedetty, voidaan harkita muita hoitomuotoja, kuten PCSK9-estäjiä.
Yhteenveto
Kolesterolilääkityksen tarve on yksilöllinen ja riippuu monista tekijöistä, kuten LDL-kolesterolin määrästä, sydän- ja verisuonitautien riskistä ja perinnöllisestä hyperkolesterolemiasta. Lääkityksen tavoitteena on alentaa LDL-kolesterolia ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Kolesterolilääkityksen lisäksi on tärkeää tehdä elämäntapamuutoksia, kuten terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta. Lääkityksen teho ja mahdolliset haittavaikutukset arvioidaan säännöllisesti, ja lääkitystä voidaan tarvittaessa muuttaa.
