Maailma on suuri ja monimuotoinen paikka, joka koostuu lukuisista eri maista ja alueista. Mutta kuinka monta maata maailmassa todella on? Tämä kysymys voi olla yllättävän monimutkainen, koska vastaus riippuu siitä, miten määrittelemme ‘maan’.
Tässä artikkelissa tarkastelemme erilaisia tapoja, joilla voimme laskea maailman maiden määrän, ja selitämme, miksi eri lähteet saattavat antaa erilaisia lukuja. Käymme läpi myös eri maiden tunnustamisen prosessin ja sen, kuinka uusia maita syntyy.
YK:n jäsenvaltiot
Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) jäsenvaltioiden määrä on yksi yleisimmistä tavoista laskea maailman maiden määrä. YK on kansainvälinen järjestö, joka perustettiin vuonna 1945 edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Tällä hetkellä YK:lla on 193 jäsenvaltiota.
YK:n jäsenvaltioiden määrä ei kuitenkaan välttämättä kerro koko tarinaa maailman maiden määrästä. Joitakin maita, kuten Taiwania ja Palestiinaa, ei ole tunnustettu YK:n jäsenvaltioiksi, vaikka ne toimivat itsenäisinä poliittisina yksikköinä.
Taiwanin ja Palestiinan tilanne
Taiwan on esimerkki maasta, joka toimii käytännössä itsenäisenä valtiona, mutta jota ei ole tunnustettu YK:n jäsenvaltioksi. Tämä johtuu pääasiassa poliittisista syistä, erityisesti Kiinan vastustuksesta.
Samoin Palestiinaa ei ole tunnustettu YK:n jäsenvaltioksi, vaikka se on saanut tarkkailijavaltion aseman. Palestiinan tunnustamista estävät useat poliittiset tekijät, mukaan lukien Israelin ja Palestiinan välinen konflikti.
Muut kansainväliset järjestöt
YK:n lisäksi on olemassa muita kansainvälisiä järjestöjä, jotka tunnustavat eri maiden itsenäisyyden. Esimerkiksi Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) ja Kansainvälinen jalkapalloliitto (FIFA) tunnustavat joitakin maita, joita YK ei tunnusta.
Esimerkiksi KOK tunnustaa 206 kansallista olympiakomiteaa, mukaan lukien sellaiset alueet kuin Hongkong ja Puerto Rico, jotka eivät ole itsenäisiä maita. FIFA:n jäseniä on 211, mukaan lukien sellaiset alueet kuin Gibraltar ja Färsaaret, jotka eivät ole itsenäisiä maita.
Kansainvälisten järjestöjen rooli
Kansainvälisten järjestöjen rooli maailman maiden määrän määrittämisessä on monimutkainen. Vaikka ne voivat tunnustaa tiettyjen alueiden itsenäisyyden urheilullisista syistä, tämä ei välttämättä tarkoita, että nämä alueet olisivat itsenäisiä maita poliittisessa mielessä.
Esimerkiksi Hongkong ja Puerto Rico ovat KOK:n jäseniä, mutta ne ovat myös Kiinan ja Yhdysvaltojen erityisalueita. Samoin Gibraltar ja Färsaaret ovat FIFA:n jäseniä, mutta ne ovat myös Britannian ja Tanskan itsehallintoalueita.
Uusien maiden synty
Maailman maiden määrä voi myös muuttua ajan myötä, kun uusia maita syntyy. Tämä voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun alueet itsenäistyvät tai kun olemassa olevat maat jakautuvat useammaksi maaksi.
Esimerkiksi 1990-luvulla tapahtui useita itsenäistymisiä ja valtioiden hajoamisia, kun Neuvostoliitto ja Jugoslavia hajosivat. Tämä johti useiden uusien maiden, kuten Viron, Latvian, Liettuan ja useiden Balkanin maiden, syntymiseen.
Itsenäistymisprosessi
Itsenäistymisprosessi on monimutkainen ja usein konfliktien täyttämä. Se voi sisältää kansanäänestyksiä, neuvotteluja ja jopa sotaa. Itsenäistymisen jälkeen uuden maan on saatava kansainvälinen tunnustus, jotta se voi toimia itsenäisenä valtiona.
Esimerkiksi Kosovo julistautui itsenäiseksi vuonna 2008, mutta sen itsenäisyyttä ei ole tunnustettu kaikkialla maailmassa. Joitakin maita, kuten Espanjaa ja Venäjää, on estänyt Kosovon tunnustaminen omien separatististen liikkeidensä pelossa.
Yhteenveto
Maailman maiden määrän laskeminen ei ole yksinkertainen tehtävä. Se riippuu siitä, miten määrittelemme ‘maan’ ja miten otamme huomioon erilaiset poliittiset tekijät.
YK:n jäsenvaltioiden määrä on yleisin tapa laskea maailman maiden määrä, mutta se ei ota huomioon maita, joita ei ole tunnustettu YK:n jäsenvaltioiksi. Muita kansainvälisiä järjestöjä, kuten KOK:ta ja FIFA:a, voidaan myös käyttää maailman maiden määrän mittaamiseen, mutta niiden jäsenyys ei välttämättä tarkoita poliittista itsenäisyyttä.
Lopulta maailman maiden määrä on jatkuvasti muuttuva luku, joka heijastaa maailman poliittista tilannetta. Uusia maita syntyy ja vanhoja maita katoaa, ja kansainvälinen yhteisö joutuu jatkuvasti päivittämään käsitystään siitä, kuinka monta maata maailmassa todella on.
